Rikosoikeus
Toimistomme asianajajilla on vankka kokemus myös rikosoikeuden alalta. Avustamme asianomistajia rikosprosessin eri vaiheissa.
Lisäksi meillä on erityistä asiantuntemusta talous-, ympäristö- ja työsuojelurikoksista. Useisiin hoitamiimme asioihin liittyy myös yhteisösakkokysymyksiä.
Erikoistumisemme
Ympäristörikokset
Kokeneet asianajajamme hoitavat myös ympäristörikosasioita niin asianomistajan kuin myös vastaajan avustajina.
Rikoslain 48 luku käsittelee ympäristörikoksia. Nimikkeinä kyseisessä luvussa on ympäristön turmeleminen, törkeä ympäristön turmeleminen, ympäristörikkomus, tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen, luonnonsuojelurikos, törkeä luonnonsuojelurikos ja rakennussuojelurikos. Ympäristörikosasioissa kuitenkin joudutaan usein tulkitsemaan myös muuta lainsäädäntöä, asetuksia sekä esimerkiksi toiminnalle mahdollisesti annetun ympäristöluvan ehtoja ja määräyksiä.
Erityiskysymyksinä ympäristörikosasioissa korostuu vastuun kohdentamiseen liittyvät kysymykset. Lähtökohtaisesti rikoslain 48 luvun tarkoittamaan ympäristörikokseen syylliseksi katsotaan se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon asianomaisen asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä muutenkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen. Suoraan laista tai oikeuskäytännöstä ei useinkaan saada vastausta siihen, että miten vastuu kohdentuu kussakin yksittäistapauksessa.
Myös mahdollisen rikollisen teon vanhentumiseen liittyvät kysymykset korostuvat ympäristörikosasioissa. Teon tai väitetyn teon jälkeen saattaa kulua pitkäkin aika siihen, kun asia nousee esille. Ympäristörikosten osalta rikoslain 8 luvun 1 §:n 4 momentissa on tiettyjä poikkeuksia, jotka koskevat nimenomaan ympäristörikosten vanhentumista.
Ympäristörikosasioihin liittyy usein rikosoikeudellisten kysymysten ohella myös korvausvaatimuksen esittäminen tai siihen vastaaminen. Toimistomme asianajajilla on laaja kokemus myös korvausvastuuseen liittyvistä kysymyksistä.
Usein ympäristörikoksiin liittyy myös kysymys oikeushenkilön rangaistusvastuusta eli yhteisösakosta.
Kun ympäristörikosasioihin liittyy monia juuri kyseiseen juttutyyppiin sidonnaisia erityiskysymyksiä, kannattaa asianomistajan tai vastaajan ottaa avukseen asianajaja, jolla on kokemusta nimenomaan ympäristörikosasioista.
Asianajaja Jyri Nikander on hoitanut ympäristörikosasioita jo ennen asianajouraansa työskennellessään syyttäjänä. Hän on hoitanut ympäristörikoksiin liittyviä toimeksiantoja myös asianajajana, joten hänellä on tältä oikeudenalalta laaja kokemus sekä asianomistajan että vastaajan näkökulmasta ajetuista jutuista.
Talousrikokset
Talousrikosten kenttä on hyvin moninainen. Tyypillisiä talousrikoksia ovat elinkeinorikokset, kuten kirjanpitorikos tai sen törkeä tekomuoto, yrityssalaisuuden rikkominen, yrityssalaisuuden väärinkäyttö ja lahjomiseen tai lahjuksen ottamiseen liittyvät rikokset. Niin ikään talousrikoksiksi luetaan monet rikokset julkista taloutta vastaan kuten esimerkiksi veropetos ja sen lievä tai törkeä tekomuoto, verorikkomus sekä erilaiset petosrikokset, joissa osapuolena on julkinen taho. Myös esimerkiksi velallisen rikokset kuten velallisen epärehellisyys tai sen törkeä tekomuoto ja velallisen petos ovat varsin tyypillisiä talousrikosnimikkeitä.
Talousrikoksille tunnusomaisia piirteitä ovat asiakokonaisuuksien monimutkaisuus ja aineiston suuri määrä -pari tuhatta sivua esitutkinta-aineistoa ei ole mitenkään poikkeuksellinen määrä. Sen vuoksi maallikon voi olla hankala hahmottaa, mistä asiassa on kysymys, tai millä on asian kannalta merkitystä. Toisaalta epäillyn oikeuksiin kuuluu jo esitutkinnassa, että myös rikosepäilyä vastaan puhuva aineisto tuodaan esille ja otetaan huomioon syytteen nostamista tai rikoksen syyksilukemista harkittaessa. Sen vuoksi on hyvä ottaa asianajaja avuksi jo rikosprosessin alkuvaiheessa. Kun asianajaja auttaa asianosaista esitutkinnassa, varmistetaan, että asianosaisten etujen valvominen voidaan suorittaa asianmukaisesti. Asianomistajalle on tärkeää, että hänen yksityisoikeudellinen vaatimuksensa niin määrältään kuin perusteeltaan tulee asianmukaisesti selvitetyksi ja siihen liittyvä todistelu kartoitetuksi.
Talousrikoksiin linkittyvät usein myös korvausvaatimuskysymykset, ja asianomistajan näkökulmasta myös kysymys siitä, miten mahdolliset korvaukset saadaan perittyä vastaajilta. Korvauksen saamisen turvaamiseksi poliisi voi hakea tuomioistuimelta esitutkintalain mukaisten turvaamistoimien määräämistä rikoksesta epäiltyjen omaisuuteen, ja halutessaan asianomistaja voi itsekin tätä poliisille esittää. Useisiin talousrikosasioihin liittyy lisäksi kysymys oikeushenkilön rangaistusvastuusta eli yhteisösakosta.
Asianajaja Ismo Sillanpäällä on vuosikymmenen kokemus konkurssipesän pesänhoitajan tehtävistä. Tässä tehtävässä hän on edustanut tai avustanut asianomistajaa lukuisissa talousrikosjutuissa, minkä lisäksi hänellä on kokemusta myös rikoksesta epäillyn ja vastaajan avustamisesta. Asianajaja Jyri Nikanderilta vuosien kokemus syyttäjän tehtävistä ja asianajollisista tehtävistä. Nikander on syyttäjäntehtävissä hoitanut hyvin laajalti erilaisia rikosasioita. Ennen asianajollisiin tehtäviin siirtymistä hän keskittyi erityisesti talous- ja ympäristörikosasioihin. Lisäksi Nikander on edustanut ja avustanut sekä asianomistaja- että vastaajatahoa erilaisissa talousrikosasioissa asianajajana. Nikanderilla on oikeustieteellisen koulutuksensa ohella myös taloushallinnollinen koulutus sekä kokemusta mm. yrityskonsultoinnin tehtävistä.
Toisinaan erilaiset yritykset ja yhteisöt joutuvat tilanteeseen, jossa organisaation huomataan joutuneen rikoksen kohteeksi. Avustamme yrityksiä ja yhteisöjä myös siinä vaiheessa, kun epäiltyjä väärinkäytöksiä vasta selvitetään. Laajasta yhteistyöverkostostamme löytyy osaavat henkilöt suorittamaan erityistilintarkastuksia, autamme tarvittaessa asian selvittelyissä itse, teemme tarvittavia selvityksiä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta varten sekä laadimme tarvittaessa esitutkintaviranomaiselle tutkintapyynnöt.
Laaja-alainen kokemuksemme ja koulutuksemme sekä toimiva yhteistyöverkosto takaavat että asiasi on meillä hyvässä ja asiantuntevassa hoidossa.
Talousrikoksiin liittyvät toimeksiantomme ovat tyypillisesti
- asianomistajan tai vastaajan avustamista esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä;
- asianomistajana olevan konkurssipesän edustamista esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä;
- asianomistajan avustamista mahdollisen rikoksen esiselvityksessä ja tutkintapyynnön laatimisessa.
Työrikokset
Työrikoksilla tarkoitetaan rikoslain 47 luvussa säänneltyjä työturvallisuuteen, työajan seurantaan, työsyrjiltään ja työntekijöiden erilaisten oikeuksien loukkaamiseen liittyviä rikoksia.
Työnantajalla tai tarkemmin sanottuna työnantajan edustajilla (esimerkiksi työnantajayhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä) ja työturvallisuuslaissa tarkoitetuilla työnantajan sijaisilla (esimiesasemassa olevat työntekijät, joilla on valvontavastuu alaisiinsa nähden) on vastuu työntekijöidensä työturvallisuudesta. Tämä vastuu ymmärretään laajasti siten, että se kattaa vastuun työmenetelmien, työn suorituspaikan ja työvälineiden turvallisuudesta sekä työntekijöiden asianmukaisesta perehdytyksestä tehtäviinsä ja vastuun siitä, että työntekijä on esimerkiksi vireystilansa puolesta kykenevä tekemään työtään.
Työturvallisuusrikokset tulevat useimmiten arvioitaviksi työtapaturmien seurauksena, mutta ne voivat ilmetä myös aluehallintoviraston tekemässä työsuojelutarkastuksessa. Työnantajan vastuu työntekijöiden työturvallisuudesta on varsin ankara, ja työturvallisuusrikoksia koskevissa asioissa on paljolti kysymys esimerkiksi työturvallisuuslain ja työvälineiden turvallisuudesta annetun asetuksen tulkinnasta, mikä merkitsee, että työturvallisuusrikoksia koskevat oikeudenkäynnit ovat useimmiten hyvin monimutkaisia. Koska maallikon on käytännössä hyvin vaikea päästä näistä normeista riittävällä tarkkuudella ”perille”, on asianosaisen etujen ja oikeuksien varmistamiseksi tärkeää, että työturvallisuusrikoksen asianosaisella – oli tämä sitten asianomistaja tai vastaaja – on mahdollisimman aikaisesta vaiheesta lähtien apunaan asiansa osaava avustaja, joka osaa jo esitutkinnan ja syyteharkinnan aikana kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.
Toinen keskeinen kysymys on kysymys vastuun kohdentamisesta, koska työturvallisuuden laiminlyönti on harvoin lähtöisin yhdestä henkilöstä tai yhdestä tapahtumasta, vaan kysymys on useimmiten useamman teon tai laiminlyönnin ketjusta. Sen vuoksi kunkin yksittäisen toimijan vaikutusta tapahtumaketjun lopputulokseen voi olla vaikea yksiselitteisesti arvioida.
Työaikasuojelurikoksissa on puolestaan kysymys työnantajan velvollisuudesta huolehtia asianmukaisen työaikakirjanpidon ja vuosilomakirjanpidon pitämisestä, ja myös näissä toimeksiannoissa on pitkälti kysymys työaikalainsäädännön ja vuosilomalainsäädännön soveltamisesta, joten tähän alaan perehtynyt avustaja on useimmiten asianosaisille tarpeen.
Työturvallisuusrikosten kohdalla kysymykseen voi tulla myös yhteisösakon tuomitseminen työnantajana toimivalle yhteisölle, jos osoitetaan, että työnantajan edustajat ovat syyllistyneet työturvallisuusrikoksena tuomittavaan menettelyyn. Sen sijaan yhteisösakko ei tule kysymykseen, jos työturvallisuusrikoksen tekijöiksi katsotaan ainoastaan työnantajan sijainen.
Asianajotoimisto Sillanpää Oy:n asianajajat ovat menestyksellisesti edustaneet päämiehiään rikoslain 47 luvun soveltamista koskevissa toimeksiannoissa. Tämän mahdollistaa pitkä kokemus laajoista ja monimutkaisista rikosprosesseista, ja toisaalta myös työoikeuden siviilioikeudellisesta osaamisesta on näissä toimeksiannoissa hyötyä.
Asianomistajan avustaminen
Toimistomme asianajajilla on pitkäaikainen ja laaja kokemus erilaisista rikosoikeuden alaan liittyvistä asianajollisista toimeksiannoista. Lisäksi asianajaja Jyri Nikanderilla on monivuotinen kokemus syyttäjän tehtävistä.
Erityisesti olemme keskittyneet ns. tavallisissa rikosasioissa asianomistajan avustamiseen. Rikoksesta epäillyn tai vastaajan toimeksiantoja muissa kuin talous-, ympäristö- ja työrikoksissa hoidamme vain poikkeuksellisesti. Olemmekin avustaneet yksityishenkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi.
Asianomistajan kannalta on tärkeää, että hänellä on käytössään osaava avustaja, joka huolehtii rikosoikeudellisen vastuun toteutumisesta ja rikoksesta johtuvien korvausvaatimusten esittämisestä.
Asianomistaja eli rikoksen uhri voi tarvita apua rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön laatimisessa. Toisinaan esitutkinnan aikana on tarpeen, että asianomistajan avustaja on asianomistajan mukana kuulusteluissa. Ennen esitukinnan päättymistä ja asian siirtymistä syyttäjän syyteharkintaan voi olla tarpeen antaa loppulausunto esitutkinta-aineiston riittävyydestä, näytön arvioinnista, oikeuskysymyksistä tai muista asian käsittelyn kannalta tärkeistä seikoista.
Myös tuomioistuinkäsittelyn aikana esillä ovat sekä rikosvastuun toteutuminen että rikoksesta johtuvat korvausvaatimukset. Asianajajillamme on laajaa kokemusta rikosoikeuden lisäksi erilaisten korvausasioiden ajamisesta tuomioistuimissa samoin kuin korvauksen hakemisessa Valtiokonttorista avustamisesta.
Asianajajamme avustavat sinua tai edustamaasi yritystä tai yhteisöä kokemuksella ja inhimillisellä otteella rikosprosessin eri vaiheissa.
Yhteisösakko
Hoidamme ammattitaidolla monenlaisia rikosoikeuteen liittyviä asioita. Erikoistumisalueellamme nousee usein esille kysymys myös oikeushenkilön rangaistusvastuusta. Kyse on käytännössä yhteisösakosta.
Rikoslain 9 luvun 1 §:n mukaan yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on erikseen laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.
Lain mukaan rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella. Toisaalta yhteisösakko voidaan tuomita, jos rikos on tehty yhteisön toiminnassa, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Lähtökohtaisesti yhteisösakkoa ei tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi. Yhteisösakko voidaan tällaisessakin tilanteessa tuomita, mikäli erittäin tärkeä yleinen etu vaatisi syytteen nostamista.
Määrältään yhteisösakko voi olla 850 – 850.000 euroa. Mahdollisesti tuomittavan yhteisösakon määrään vaikuttaa muun muassa väitetyn laiminlyönnin laatu ja laajuus tai johdon osuus sekä oikeushenkilön taloudellinen asema. Yhteisösakko tulee maksettavaksi mahdollisen asianomistajille maksettavan vahingonkorvauksen lisäksi.
Yhteisösakkoasioissa keskeiseksi kysymykseksi nousee esimerkiksi se, täytyykö väitetyssä teossa rikosvastuun edellytykset ylipäätään, ja toisaalta täyttyykö säädetyt oikeushenkilön rangaistusvastuun edellytykset. Kun laki mahdollistaa hyvin erisuuruisten yhteisösakkojen määräämisen, on tärkeä tarkastella sitä, että yhteisösakko on määrällisesti mitattu oikeansuuruiseksi. Kyse voi olla myös siitä, voidaanko yhteisösakko erityisillä laissa määrätyillä perusteilla jättää tuomitsematta.
Tarvittaessa avustamme oikeushenkilöitä myös pelkästään yhteisösakkoon liittyvissä kysymyksissä.
Toimistomme asianajajilla on monipuolista kokemusta ja koulutusta paitsi rikosoikeuteen myös yritysten sekä yhteisöjen juridiikkaan ja talouteen liittyvistä kysymyksistä. Toimistomme asianajajien osaamisprofiili varmistaa yhteisösakkoasian asiantuntevan hoitamisen.